J-P: "PIMEYDESTÄ VALOON, TYHJYYDESTÄ TÄYTEYTEEN"



Sain tulla uskoon 20.10.2014. Olin palannut AA-ryhmästä ja kävelin parkkipaikalta kohti kotia.
Läheisen postilaatikkorivistön kohdalla vierelleni tuli yötä mustempia henkiolentoja, jotka seurasivat minua asuntoon liikkuen sielläkin. En ole ikinä pelännyt niin paljon kuin silloin. Nukkumaan mennessäni ne olivat yhä läsnä ja ympärilläni. Silloin ristin käteni ja rukoilin: ”Jeesus rakas, tule sydämeeni! En jaksa enää yksin!”
Sillä hetkellä eteeni avautui tie, joka haarautui leveäksi ja kapeaksi, ja ihmiset vaelsivat eteenpäin teitä myöten. Valitsin kapean tien, ja edessäni näkyi kirkas hahmo, jota kohti kuljin. Kiitos Jeesus! Tämä tie on minunkin tieni. Herra kosketti, uudisti ja otti taakkoja pois. Olen saanut kokea rauhallista kasvua ja vastaanottaa siunausta ja johdatusta hyvässä seurakuntayhteydessä.

Johtoajatukseni onkin: älä luovuta, älä lopeta rukousta. Jumala tahtoo aina siunata lapsiaan.
Rukouksiin tulee aina oikea vastaus!

15.2.2017
Jussi-Pekka Seponlahti